Aihearkisto: Ihmiset

Entä jos vika onkin sinussa?

Kun asiat eivät suju, voimme aina syyttää huonoa johtamista, hankalia työntekijöitä, osaamatonta myyntiä tai haluttomuutta palvella asiakkaita. Monet kerrat olen ollut valmentamassa erilaisia ryhmiä, jossa tavoitteena on ollut itsetuntemuksen lisääminen ja on mietitty omaa kehittymistä, sekä vetänyt organisaatioissa workshoppeja, joissa pyritään luomaan parempia yhteistyön edellytyksiä tiimien tai yksiköiden välille. Jostain syytä me ihmiset olemme kovin taitavia syyttämään ongelmista muita, mutta huonoja katsomaan rehellisesti peiliin.

”Kukaan on harvoin yksin syyllinen siihen, että asiat menevät pieleen ja ymmärrämme toisiamme väärin. Tarinoissa on aina kaksi puolta. Kusipää esimies on tarinan toinen henkilö, mutta minkälaista tarinaa esimies kertoo työntekijästä.”

Tosiasia on, että muita on hankala muuttaa. Voin yrittää muovata puolisostani enemmän mieleistäni tai kasvattaa lapsiani sellaisiksi ihmisiksi, kuin koen heille olevan parasta. Voin valittaa esimiehestäni ja työkavereistani. Asiakkaita ja yhteistyökumppaneitakin voin kritisoida. Miten helposti muiden käyttäytyminen kuitenkaan muuttuu kritisoimalla ja valittamalla? Ainoa, jota voin ihan oikeasti muuttaa, olen minä itse.

Se, että minussa tai toiminnassani olisi moitittavaa, tuntuu olevan vaikeaa myöntää itselleen. Ymmärrämme omat käyttäytymiseemme vaikuttavat asiat, mutta tulkitsemme muiden käyttäytymistä usein täydellisen väärin. Kun minä olen tiukkailmeinen ja vaadin asioita tapahtuvaksi heti, se johtuu siitä, että olen jämäkkä asiantuntija ja toimin työssäni asiaan keskittyen. Mutta kun toinen viestii samoin, hän onkin töykeä ja hankala tyyppi.

Mitä jos katsoisit kerrankin rehellisesti peiliin ja pyrkisit vastaamaan muutamaan kysymykseen niin rehellisesti kuin ikinä pystyt? Se ei ole helppoa, koska saatamme kokea, että meitä on kohdeltu tilanteessa väärin tai tunteitamme on loukattu. Voi olla, ettemme halua myöntää olevamme väärässä, koska pelkäämme sen nakertavan uskottavuuttamme. Emme halua tulla vastaan, koska ajattelemme, että se on merkki siitä, että myönnämme toimineemme väärin.

Kysy siis itseltäsi:

  • Toiminko minä itse parhaalla mahdollisella tavalla kaikkien kanssa?
  • Mikä vaikuttaa minun käyttäytymiseeni? Mitä minä pelkään?
  • Voisinko ensi kerralla koettaa toimia jotenkin toisin? Miten?
  • Mikä voisi muuttua, jos kokeilisin edellä mainittua toimintatapaa?

Kuten sanottua, voimme muuttaa vain itseämme. Kuitenkin oman käyttäytymisemme muuttuessa, alkaa muutoksia myös pikku hiljaa tapahtua ympäristössämme. Ei välttämättä heti, mutta pikku hiljaa.

Kukaan on harvoin yksin syyllinen siihen, että asiat menevät pieleen ja ymmärrämme toisiamme väärin. Tarinoissa on aina kaksi puolta. Kusipää esimies on tarinan toinen henkilö, mutta minkälaista tarinaa esimies kertoo työntekijästä. Jos me kaikki ottaisimme peilin käteen, tarkastelisimme omaa käyttäytymistämme ja yrittäisimme jokaisessa kohtaamisessa tehdä parhaamme, minkälaiseksi tämä maailma voisi muuttua?

 

Teksti on julkaistu alunperin Toinen Mielipide -sivustolla 14.11.2016

Paljon mahtuu yhteen vuoteen

Viimeksi vuoden vaihtuessa julistin, että tästä juuri loppumassa olevasta vuodesta tulisi järisyttävän hyvä.

year2016

Muutama päivä sitten pohdiskelin, että eipä tämä niin kummoinen lopulta kuitenkaan ollut – vai oliko. Tuumasin, että on syytä tehdä jonkinlainen tilinpäätös vuoden tapahtumista, jotta voisin totuudenmukaisesti vastata itselleni oliko tämä vuosi hyvä vai ei.

Lähtötilanne vuoteen 2016 toki oli se, että edellisenä vuonna olin eronnut ja harjoittelin elämää vuoroviikkovanhempana asuen joka toinen viikko lasten kanssa ja joka toinen yksin. Opettelin myös uudelleen löytämään itseni ja olemaan itsekseni. Lapsiperheessähän harvoin on yksinäisiä hetkiä muutoin kuin erikseen järjestämällä. Avioero on iso kriisi elämässä – paljon isompi kuin osasin ehkä arvatakaan. Se sekoitti oman elämäni järjestyksen pitkäksi aikaa.

 

Mitä vuoden 2016 aikana sitten elämässäni on tapahtunut?

Vuoden alussa asetin itselleni tavoitteita. Tavoitteiden asettamiseen olen jo muutaman vuoden hyödyntänyt City Digitalin Ilkka Lavaksen prioriteettifiltteriä. Helppo ja toimiva työkalu. Omassa prioriteettilistassani oli vuodelle 2016

  1. bisneksen kehittyminen
  2. seikkailu
  3. läheisten kanssa oleminen
  4. henkilökohtainen kehittyminen
  5. varallisuus

Teen seuraavassa lyhyen yhteenvedon, mitä näissä asioissa on vuoden aikana tapahtunut.

Bisnekset

Kirjasin itselleni vuoden alkuun tavoitteiden oheen lauseet, jotka olen yrittänyt palauttaa usein mieleeni:

Ole tyytyväinen siihen, mitä on jo saavutettu. Iloitse onnistumisista. Ajattele, että häviöistäkin voittaa jotakin.

Minua ei ole siunattu kovin kärsivällisellä luonteella. Hermostun, kun asiat etenevät hitaasti, enkä saavuta asettamiani tavoitteita saman tien. Paljon merkittäviä asioita on kuitenkin tähänkin vuoteen mahtunut.

Olen onnekas työni suhteen Master Suomella. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit, joiden kanssa teemme töitä, ovat aivan mahtavia.

Olen kiitollinen työstäni Master Suomella. Meidän asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa on mukava tehdä töitä.

Työhöni sisältyy paljon mukavia juttuja, kuten tämä asiakasseminaari laivalla viime toukokuussa.

Hyvistä kohtaamisista saa energiaa ja voimavaroja, joiden avulla jaksaa pitkään. Kouluttaminen ja valmentaminen on yksi työni mielenkiintoisimmista ja samalla haastavimmista puolista. Itsensä joutuu usein todella laittamaan likoon, mutta se on myös parhaimmillaan erittäin palkitsevaa.

Kouluttamisessa ja valmentamisessa on parasta se, että saan tavata monenlaisia ihmisiä ja oppia heiltä.

Kouluttamisessa ja valmentamisessa on parasta se, että saan tavata monenlaisia ihmisiä ja oppia heiltä.

Vuoteen kuului myös tunteja ja tunteja työtä vaatinut kirjoitustyö, joka ei kuitenkaan missään vaiheessa tuntunut isolta urakalta. Päällimmäinen tunne toisinaan oli kylläkin epätoivo siitä, millainen lopputuloksesta tulee ja kelpaako se kenellekään.

Oman kirjan ilmestyminen on yllättävän epätodellinen kokemus. Olenkohan vieläkään tajunnut kunnolla sitä?

Oman kirjan ilmestyminen on yllättävän epätodellinen kokemus. Olenkohan vieläkään tajunnut kunnolla sitä?

Kirjan ilmestymiseen liittyi tietenkin kirjanjulkistustilaisuus. Ensin mietin järjestääkö koko tilaisuutta, onko kukaan niin kiinnostunut, että haluaisi tulla sellaiseen tilaisuuteen. Onneksi esimieheni Kirsin kannustuksella ja tuella lähdin tilaisuutta kuitenkin järjestämään. Olihan se aika huikeaa, että meillä oli reilu 40 vierasta paikan päällä ja 50 lisää seurasi tilaisuutta livestreamin kautta.

Kirjanjulkistustilaisuus ei olisi onnistunut ilman Master Suomea ja Henkilöstörahastopalveluita

Kirjanjulkistustilaisuus ei olisi onnistunut ilman Master Suomea ja Henkilöstörahastopalveluita

Seikkailut

Olen toteuttanut pitkäaikaisia haaveita ja toisaalta lähtenyt rohkeasti ja avoimin mielin mukaan asioihin, joille normaalisti olisin helposti sanonut ei.

Pitkäaikainen haaveeni on ollut vaellus Lapissa. Kesäkuussa 2016 tein ensimmäisen vaellukseni. Kokemus oli uskomattoman hieno. Ajattelin silloin, että tämä on hienoa, mutta ehkei tästä minulle joka vuotista retkeä tule. Minulle isoin koetus taisi olla yöpyä kolme yötä maastossa ja olla pesytymättä 4 vuorokautta. Nyt mietin jo pitäisikö ensi kesäksi suunnitella uutta reissua.

Kesäkuussa 2016 tein ensimmäisen vaellukseni Lapissa. Minulle isoin koetus taisi olla yöpyä kolme yötä maastossa ja olla pesytymättä 3 vuorokautta.

Vaellus Urho Kekkosen kansallispuistossa.

Deventerissä Hollannissa koettiin monenlaisia seikkailuja. Itse kaupunki on vanha hansakaupunki, ja jopa vanhempi kuin Amsterdam. Vierailun aikana pääsin ensimmäistä kertaa Tandem-pyörän selkään, jota en alunperin pitänyt kovin hyvänä ajatuksena, mutta joka osoittautuikin tosi helpoksi ja mukavaksi – kunhan minä sain ohjata ja määrätä tahdin. Tandemin  lisäksi pääsin amfibiajoneuvon kyytiin, joka kuljetti meitä jokea pitkin rannalta toiselle. Huolimatta todella viileästä ja sateisesta kelistä rohkenin nousta kyytiin, kun tällainen tilaisuus tarjoutui.

 

Deventerissä Hollannissa koettiin monenlaisia seikkailuja. Tandem-pyörällä ajon lisäksi pääsin amfibin kyytiin, joka kuljetti meitä jokea pitkin rannalta toiselle.

Toisen maailmansodan Normandian maihinnousussa palvellut amfibiajoneuvo tarjosi ei ehkä mukavimman, mutta tähän mennessä eksoottisimman kyydin.

Deventerin lisäksi pistäydyimme Amsterdamissa, jossa meillä oli aikaa käytännössä yksi vuorokausi. Mikä tahansa kaupunki lienee haastava nähdä ja kokea 24 tunnissa, mutta onnistuimme näkemään ja kokemaan yllättävän paljon. Ehdottomasti paras tapa nähdä kaupunkia on kanaaliristeily 1600-luvun aikaisessa osassa kaupunkia.

Amsterdam 24 tunnissa oli melko haastava, mutta onnistuimme näkemään ja kokemaan yllättävän paljon.

Kanaaliristeily kynttilänvalossa, viinien ja juustojen kera oli sangen onnistunut ohjelmanumero.

Seikkailuja koettiin myös yhdessä lasten kanssa, kun lähdimme hakemaan jotakin keittiöremottiin tarpeellista. Lapset olivat ihmeissään siitä, osaako äiti muka ajaa pakettiautoa. Tämä taisi olla suurempi seikkailu lapsille. Ja kyllä – äiti osasi ajaa pakettiautollakin.

Muuttoon ja remonttitarvikkeiden hankintaan tarvitaan kunnon pakettiauto.

Hyvä ystäväni lainasi pakua, kun tarvittiin isompaa autoa muuttoa ja asunnon remonttitarvikkeiden hankkimista varten.

 

Läheiset

Olen joutunut tunnustamaan itselleni, että olen liian työorientoitunut. Työ ja sen kaltaiset asiat menevät helposti monen asian edelle. Siitä syystä olen joutunut kiinnittämään huomiota siihen, että vietän aikaa ja teen juttuja myös minulle tärkeiden ihmisten kanssa.

En ole maailman paras kummitäti, mutta tänä vuonna olen yrittänyt skarpata siinäkin suhteessa. Vein tyttäreni kanssa kummipojan syömään ja keilaamaan. Kummipoika taisi voittaa tiukan ottelun. 17-vuotiaan kummitytön vein illalliselle. Meillä olikin hyvät ja antoisat keskustelut, joista luulen, että molemmat nauttivat.

Hölmöilyä tyttären ja kummmipojan kanssa keilahallilla.

Tiukan keilaottelun osallistujat edustavassa yhteiskuvassa.

Yhtenä tavoitteena oli myös tehdä lasten kanssa uusia, mukavia juttuja. Osa oli uutta ja osa pelkästään mukavaa. Muun muassa päivävisiitti Tallinnan merimuseoon, juhlittiin juhannusta Särkänniemessä, lomailtiin aurinkoisessa Pärnussa, pulikoitiin maauimalassa sateesta huolimatta.

Vuoteen mahtui monenlaisia hetkiä, tapahtumia ja reissuja rakkaiden ja ystävien kanssa.

Vuoteen mahtui monenlaisia hetkiä, tapahtumia ja reissuja rakkaiden ja ystävien kanssa.

Kuvia selatessani huomasin, että monenlaisia yhteisiä hetkiä on riittänyt. Valtaosa mukavia muistoja ja sitten niitä vähemmän mukaviakin. Tärkeitä silti nekin – osa meidän kaikkien tarinaa.

Välillä käytiin hakemassa vauhtia sairaalastakin.

Välillä käytiin hakemassa vauhtia sairaalastakin.

Suuri kiitos tämän vuoden monesta onnistumisesta ja kohokohdasta kuuluu yhdelle elämäni tärkeimmistä ihmisistä. Hän on laittanut ruokaa, kun olen maannut sohvalla lasten kanssa vietetyn viikon näännyttämä tai kun olen keskittynyt kirjoitustyöhön. Hän on hoitanut minua ja lapsiani ollessani tosi sairaana. Hän on tukenut stressaavina hetkinä, kuten silloin kun tajusin, että ikinä saa tehtyä remonttia sille varatussa kuudessa viikossa, vaan tavarat on kannettava keskeneräiseen asuntoon. Kaikkea on tässä mahdoton luetellakaan.

Onnea on löytää joku, joka vie sinut myös niihin seikkailuihin, joihin ei muuten tulisi lähdettyä.

Onnea on löytää joku, joka vie sinut myös niihin seikkailuihin, joihin ei muuten tulisi lähdettyä.

Tämä kuva sopisi myös henkilökohtainen kehittyminen -otsikon alle, sillä eron jälkeen uuden parisuhteen rakentaminen on mitä suuremmassa määrin henkistä kasvua ja uuden opettelua. Oppii tuntemaan myös itseään aivan uudella tavalla. Toivottavasti myös vanhoista virheistä oppineena osaa toimia jatkossa fiksummin.

 

Henkilökohtainen kehittyminen

Tässä osiossa tavoitteena oli henkisen ja fyysisen voiman kehittäminen sekä lukeminen. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä osa elämääni ja liikunta kuuluu siihen läheisesti. Viime aikoina olen opetellut myös huolehtimaan paremmin mielen hyvinvoinnista mm. mindfullness-harjoituksilla.

Auringonpaisteessa saa itsensä helpommin liikkeelle kuin pimeinä aikoina.

Auringonpaisteessa saa itsensä helpommin liikkeelle kuin pimeinä aikoina.

Myös muutto uuteen kotiin ja uuden asunnon remontoiminen ovat kasvattaneet minua. Vuoden kiireisempään aikaan osunut muutto oli 1-10 stressimittarilla ehkä 15 luokkaa, mutta siitäkin selvittiin muutaman korvaamattoman tärkeän ihmisen avustuksella. Ja muutamassa viikossa tehtävä remontti on venynyt useiden kuukausien mittaiseksi – eikä ole muuten vieläkään valmis, vaikka loppusuora häämöttääkin jo.

Remonttikin toimii henkisen kasvun välineenä, kun oppii sietämään epätäydellisyyttä ja opettelee armollisuutta itseään kohtaan.

Remonttikin toimii henkisen kasvun välineenä, sillä se opettaa sietämään epätäydellisyyttä ja armollisuutta itseä kohtaan.

Mielenkiintoisen ja monella tapaa opettavaisen kokemuksensa tarjosi viimeinen tehtävä nuorkauppakamaritoiminnassa vaalilautakunnan jäsenenä. Tässä tehtävässä pääsimme miettimään ehdokkaiden valmentautumista seuraaviin tehtäviinsä sekä opettelemään Bomentis Coaching Housen johdolla mentorointia.

Vaalilautakunta hitsautui hyvin yhteen vaikka tapasimme kasvotusen vain 4 kertaa. Kuva Groovy Productions.

Vaalilautakunta hitsautui hyvin yhteen vaikka tapasimme kasvotusen vain 4 kertaa. Kuva Groovy Productions.

Ehkä tärkeimmäksi itsensä voittamisen merkkipaaluksi tänä vuonna nostan kuitenkin osallistumisen Jukolan viestiin. Olen toki naisten vestissä, Venloissa, juossut tähän mennessä yhdeksän kertaa. Halusin kuitenkin haastaa itseäni ja olla osa miesten viestiä, jossa matkat ovat paljon pidempiä.

Haastaa itseäni tosiaan sain. Sain juostavakseni miesten ankkuriosuuden, jonka pituus oli noin 16 km. Juuri ennen Jukolaa toinen nilkkani kipeytyi ja sairastuin flunssaan. Tuuraajaa pitkälle osuudelle ei kuitenkaan löytynyt, joten ajattelin, että noin vuorokaudessa saan itseni juoksukuntoon. Ja sain. Molemmat jalat melko tönkkönä, hieman puolikuntoisena suoriuduin läpi pitkän radan vieläpä ihan kohtalaisella ajalla.

 

Hymy on leveässä 3 tunnin ja 10 minuutin mittaisen suorituksen jälkeen. Voittajafiilis.

 

Varallisuus

Tärkein tavoite varallisuusasiassa oli omiin kykyihin ja osaamiseen luottaminen. Onneksi on ollut arvokasta tukea ja tietotaitoa käytettävissä ajatusten sparrailuun. Silti koen ylpeyttä siitä, että etsin kevään mittaan itselleni ja lapsille asunnon ja tein erittäin onnistuneet asuntokaupat.

Ensimmäinen ikioma asunto ja siihen liittyvät neuvottelut kasvattivat luottamusta omaan osaamiseen.

Ensimmäinen ikioma asunto ja siihen liittyvät neuvottelut kasvattivat luottamusta omiin kykyihin pärjätä.

Lisäksi olen opetellut sijoittamista osakkeisiin ja muihin varallisuuslajeihin. Erittäin mielenkiintoinen maailma. Päätin myös, että pyrin opettamaan lapsilleni talousasioita mahdollisimman pienestä, jotta heillä olisi paremmat valmiudet kasvattaa varallisuutta ja hoitaa talouttaan kuin koen itselläni olleen.

Luimme tyttären kanssa rahakirjan kannesta kanteen yhdellä istumalla.

Luimme tyttären kanssa rahakirjan kannesta kanteen yhdellä istumalla. Tytär totesi, ettei ehkä ymmärtänyt ihan kaikkea. Totesin, että älä huoli, ei ymmärrä kaikki aikuisetkaan.

 

Lopuksi

Vuoteen mahtuu paljon kohokohtia, muistoja ja tärkeitä ihmisiä. Kuvia selatessa tuli paljon muistoja. Onneksi on valokuvat. Avasin Instagram-tilini alun perin ikään kuin kuvalliseksi päiväkirjaksi. Haluan dokumentoida sinne elämäni tapahtumia, arkisiakin asioita. Sieltä löydät lisää kuvamateriaalia. Ja vaikka kaikki kuvat eivät päädy Instaan, tulee silti kuvattua enemmän kuin muuten tulisi ja helmiä löytyy puhelimen arkistoista.

Yhteenvetona tästä vuodesta voin sanoa, että kyllähän tämä helkkarinmoinen vuosi oli. Ja juhlavuodeksihan tämä oli tarkoitettu, sillä ylitin tuon ihanan ja kamalan 40-vuoden rajapyykin. Sitä sain juhlia muutamien tärkeimpien ystävien kanssa. Kiitos!

Mitähän mahtaa uusi vuosi tuoda tullessaan? Ainakaan suunnitelmat eivät ole yhtään vähäisempiä.

Onnea ja muistorikkaita hetkiä sinun uuteen vuoteen!

 

Tiedätkö jo, millainen on sinun tarinasi?

Ystäväni kertoi, miten oli päätynyt yhteen nykyisen puolisonsa kanssa. Haluan jakaa tarinan, koska minulla ja sinulla voi olla siitä jotakin opittavaa.

Ystäväni oli Mitä haluat ja miten aiot sen saavuttaa?naimisissa, mutta huomasi eräänä yönä baarista kotiin saapuessaan, että oikeastaan ainoa asia, mikä häntä enää elämässä huvitti, oli juhliminen. Hän alkoi kelata elämäänsä ja mietti, kuka olisi sellainen ihminen tässä maailmassa, jonka kanssa hän haluaisi olla ja jakaa elämänsä. Pohdinnan tuloksena löytyi tuttavapiiristä eräs henkilö. Ystäväni laittoi viestin tälle henkilölle, joka tapaili toista ihmistä tahollaan, ja kertoi hänelle tunteistaan. Tuo viesti oli alku sille tarinalle, jota he elävät nyt yhdessä.

Tarina on toki romanttinen, mutta siihen sisältyy myös
opetus. Moni meistä elää tyytymättömyydessä: nykyhetki ahdistaa ja haluaisimme asioiden olevan toisin. Siihen, että pysymme epätyydyttävässä tilassa, on erilaisia syitä.

Emme pysähdy pohtimaan, mitä oikeasti haluamme. En tarkoita nyt vain parisuhteita, vaan myös työtä ja elämää yleensä. Kun ihmisiltä kysyy, mitä sitten haluaisit, millaista olisi elämäsi, jossa olisit tyytyväinen ja onnellinen, niin kovin monella ei ole vastausta valmiina. Jos olet havainnut itsessäsi tyytymättömyyttä tai ahdistusta, niin pysähdy miettimään mitä haluat. Minkälainen olisi sellainen päivä tai viikko elämässäsi, jossa olisit onnellinen? Joskus se kirkastuu heti, toisinaan se vie enemmän aikaa ja vaatii paljonkin ajatustyötä. Ainakin omalla kohdallani, kun ensimmäisen kerran pysähdyin näiden kysymysten äärelle, eivät vastaukset tulleet heti. Niiden pariin oli palattava useamman kerran.

Löytyy myös niitä, joilla on ajatus siitä, mikä elämässä vaatisi muutosta, mutta ei kovin tarkkaa käsitystä siitä, miten tuo muutos olisi mahdollinen. Minkälaisia toimenpiteitä se käytännössä edellyttää, mitä on tehtävä. Tai ajatellaan, että asian saavuttaminen on mahdollista tavalla x, mutta ei oteta huomioon, että asia voisi toteutua tekemällä myös y ja z. Käytän tästä esimerkkinä rahaa. Moni tuntemani ihminen on huolissaan toimeentulostaan ja ajattelee, että tulojen kasvattaminen on ainoa ratkaisu. Usein kuitenkin ansioiden kasvattaminen on kovan työn takana, eikä kaikissa työtehtävissä välttämättä edes helposti mahdollista. Kannattaa toki pyrkiä tulojen kasvattamiseen, mutta muistaa myös, että menot vaikuttavat toimeentuloon. ”Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot.” Yritä siis ajatella mahdollisimman monipuolisesti niitä keinoja, joilla haluamamme muutos on mahdollista saavuttaa. Usein kiinnitymme liikaa yhteen tapaan.

Kolmantena syynä on rohkeus. Tiedämme, mitä haluamme ja myös keinot siihen, mutta meiltä puuttuu rohkeus. Muutos pelottaa. Eräs ystäväni irtisanoutui työstä, jossa hän oli voinut vuosikausia huonosti, vaikka hänellä ei ollut uutta työpaikkaa tiedossa. Hän kuitenkin viimein ymmärsi, että huono työpaikka sairastuttaa hänet lopulta vakavasti. Vaikka hän on ollut pitkään jo ilman uutta työpaikkaa, hän voi paljon paremmin kuin vuosiin. Muutos pelottaa, koska se tuo tullessaan niin paljon epävarmuutta. Tuttu – vaikka epätyydyttäväkin – ajatellaan usein paljon turvallisemmmaksi ratkaisuksi. Toisaalta, en ole kuullut juuri kenenkään, joka on tehnyt isoja muutoksia elämäänsä, koskaan katuvan. Yleensä muutos on hyvästä. Se avaa meille ovia, joiden olemassaolosta emme ehkä tienneetkään.

Kysy siis itseltäsi, mitä tahdot ja mitä voisit tehdä sen eteen. Etsi rinnallesi niitä, jotka voivat tukea ja auttaa sinua matkallasi muutoksessa. Niitä, joista saat rohkeutta.

Jotta voisit kertoa myöhemmin jollekin oman tarinasi.

Kiitos kun autoit – Mitä opin palautteesta ja keskustelusta

Olen uudistamassa nettisivujani. Sivujen ilme uudistui vain uuden bannerin verran (näet sen tuossa yläpuolella). Tilasin luottograafikoltani ehdotuksia kuvabanneriksi tietyillä ohjeilla ja sain ehdotuksia, joista osaa työstettiin paremmiksi. Kun aloin olla tyytyväinen lopputulokseen laitoin vielä mielestäni kolme parasta Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin verkostojeni kommentoivaksi. Lisäksi laitoin mallikuvat sivusta kolmella eri bannerilla tähän blogiini. Kommentointia ja keskustelua oli mielenkiintoista seurata ja ajattelin kertoa havainnoistani tässä. Ehkä niistä on hyötyä sinullekin.

 

Makuja on erilaisia

Ihmisillä on erilaisia makuja ja makuasioista on vaikea kiistellä. Yksi tykkää yhdenlaisista kuvista enemmän kuin toinen. Jollekin asento kuvassa viestii tietynlaista mielikuvaa ja toiselle toisenlaista. Yksi tykkää murretuista väreistä, toinen taas kirkkaista. Ikinä et voi siis miellyttää kaikkia.

Kun teetät itsellesi logoa, käyntikorttia, esitteitä tai jotakin muuta sinun yritystäsi tai brändiäsi esittelevää materiaalia, muista pitää kirkkaana mielessäsi mitä itse tavoittelet. Kuuntele palautetta ja mielipiteitä avoimin mielin, mutta muista, että viime kädessä sinä itse parhaiten tiedät, mikä soveltuu parhaiten tarkoitukseesi. Tai jos et tiedä, niin luota eniten niiden mielipiteeseen, jotka edustavat kohderyhmääsi.

 

Ihmiset haluavat nähdä henkilön

Kolmesta bannerista kahdessa oli minun oma kuvani ja kolmannessa kuvapankista valikoitu kuva. Kuvapankkikuvalla tehty banneri keräsi vähiten ääniä ja sitä kommentoitiin persoonattomaksi, geneeriseksi ja joutavaksi. Ihmiset perustelivat oman kuvan käyttämistä sillä, että omat kasvot viestii sitä, että seison sanojeni takana. Koettiin myös hyvänä, että tuo omaa persoonaa esiin. Se oliko kuvassa hymyntapainen vai naurava ilme taas jakoi mielipiteitä kovastikin. Osa perusteli kuvan valintaa sillä, kumpi oli lähempänä sitä mielikuvaa, joka heillä oli minusta.

Oman kuvan käyttäminen on asiantuntijayrittäjälle aika ehdoton juttu, koska työtä tehdään omalla persoonalla. Asiakassuhde syntyy, kun ostaja tuntee sinut ja luottaa sinuun. Tunteminen ja luottaminen lähtee siitä, että tuot itsesi reilusti esille ja olet oma itsesi. Valokuvaan kannattaa panostaa ja pyytää ammattikuvaajaa ottamaan muutama erilainen valokuva, joita voit sitten hyödyntää markkinointimateriaaleissasi. Huomasin, että olin itse ehkä valinnut valokuvaajan ottamista kuvista hieman liian samankaltaisia kuvia, sillä osa kommentoijista kaipasi aktiivisempaa kuvaa, kuin mitä nyt oli tarjolla.

 

Ihmiset auttavat mielellään

Joskus on tuskallista pähkäillä yksin ja miettiä, mikä vaihtoehdoista olisi paras. Ensimmäisellä kerralla kysyin apua, kun piti valita valokuvaajan ottamista kuvista vain kolme ja jäljellä oli monta hyvää vaihtoehtoa. Silloin tosin rohkenin laittaa kuvat vain Instagramiin. Nyt kuitenkin päätin hyödyntää useammassa kanavassa olevia verkostojani ja kommenttien paljous yllätti positiivisesti. Moni halusi auttaa ja antaa näkemyksensä. Kaikki palautteet ja mielipiteet olivat arvokkaita ja auttoivat minua ymmärtämään paremmin sitä, minkälaisiin asioihin ihmiset kiinnittävät huomiota ja miten erilaisia mielikuvia ihmisille syntyy. Tärkeä oppi oli myös se, ettei kaikkia voi miellyttää kuitenkaan, sillä makuja on niin erilaisia.

Kaikkien palautteiden, kommenttien ja perusteluiden avulla sain hiottua lopputuloksesta vieläkin paremman ja itse olen lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen. Kannattaa hyödyntää ammattilaisia suunittelussa ja ihmisten avuliaisuutta hyvän hiomisessa vielä paremmaksi.

Kiitos kaikille osallisille!

Haluatko tietää, miten tehdään menestyvää blogia? Lue erään bloggaajan tarina

Inspiroidun erilaisista tarinoista. Minua kiinnostaa kuulla, mikä ihmisiä motivoi, miksi he ovat ryhtyneet alunperin tekemään sitä mitä tekevät ja mikä saa heidät tekemään sitä juuri nyt. Haluan myös tietää, millaisia valintoja ihmiset tekevät omassa toiminnassaan ja millä perusteilla. Koen tärkeäksi myös kuulla, mitä he ovat oppineet matkan varrella.

Pohjaton uteliaisuuteni ja haluni kuulla erilaisten ihmisten tarinoita synnytti idean siitä, että voisin täällä omassa blogissani myös jakaa näitä tarinoita muille uteliaille. Siksi aion jatkossa silloin tällöin kertoa jonkun minua sykähdyttäneen henkilön tarinan täällä. Toivottavasti nämä tarinat inspiroivat ja innostavat myös muita. Ja toivottavasti sekä sinä että minä saamme näistä ajatuksia ja vinkkejä omaan tekemiseemme.

Tarja's Snowland

Tarjan blogista löytyy upeita kuvia ja kauniita yksityiskohtia. Kuva blogin etusivulta.

Erään bloggaajan tarina: Tarja’s Snowland

Ensimmäinen haastateltavani on Tarja. Tarja on bloggaaja ja hänen bloginsa on nimeltään Tarja’s Snowland. Tarjan blogissa sisustetaan, tuunaillaan, tehdään käsitöitä, ihmetellään elämää, ulkoillaan, rapsutellaan koiria, laitetaan pihaa ja ruokaa sekä tutustutaan toisten persoonallisiin koteihin, seurataan sisustusalan tapahtumia ynnä muuta sellaista. 

Olen seuraillut Tarjaa satunnaisesti jo useamman vuoden ja pannut merkille tietyt virstanpylväät matkan varrella. Tätä kirjoitettaessa Tarjan blogissa on kymmeniä tuhansia kävijöitä kuukaudessa ja hän tekee yhteistyötä erinäisten yritysten kanssa. Tarjan blogi on myös vuoden verran kuulunut Indiedays Inspiration -verkostoon. Tarjan tarina ei ole sinänsä uniikki, mutta minusta on ollut kiinnostavaa ja ihailtavaakin seurata sivusta kaiken edistymistä. Ja minua tietysti kiinnosti kuulla tarina kaiken takana.

Tarja ja Helmi-koira

Kuvassa bloggaajamme Tarja ja Helmi-koira

 

Mistä kaikki alkoi?

Tarja aloitti blogin vuonna 2007 alun perin omaksi iloksi. Koska hän nauttii valokuvaamisesta, hän ryhtyi laittamaan ottamiaan kuvia blogiinsa. Oman hirsitalon valmistuminen avasi Tarjan sanojen mukaan tulpan, jonka seurauksena hän erityisesti innostui kuvaamaan ja kertomaan sisustus-, käsityö- ja tuunausprojekteistaan. Ideoista ei tuntunut olevan pulaa.

”Elämässäni on ollut muutma etappi, jolloin olen ajatellut, että nyt taitaa runosuoni ehtyä. Esimerkiksi toisen lapsen syntymän jälkeen olin varma, että kahden pienen lapsen äitinä ei yksinkertaisesti ole aikaa. Mutta toisin kävi. Näköjään sellaiselle tekemiselle, josta todella nauttii, järjestyy aina aikaa. Enää en ole huolissani, taidan olla perusluonteeltani aika ehtymätön mitä ideoihin ja bloggaamiseen tulee.”

Tarja näkee kauniita, kuvattavia yksityiskohtia kaikkialla ja jakaa niitä muille.

Tarja kuvaa kauniita yksityiskohtia ja sommitelmia omasta kodistaan sekä muiden persoonallisista kodeista ja jakaa niitä lukijoilleen. Tämäkin kuva on Tarjan blogista.

”Oma motivaatio ja innostus on säilynyt, koska tässä saa olla oman itsensä herra. Ei ole aikatauluja tai kukaan ei sano mitä pitää tehdä.” Tarja tunnustaa myös, että into tehdä oli helppo säilyttää siinä vaiheessa, kun kävijämäärät alkoivat kasvaa ja alkoi tulla positiivista palautetta. Kävijämäärät alkoivat nousta vuonna 2010 eli siinä vaiheessa, kun taloprojekti alkoi olla loppusuoralla. Kysyessäni Tarjalta mistä kävijämäärän kasvu saattoi hänen mielestään johtua, arveli hän säännöllisellä tekemisellä olleen vaikutusta. Ensimmäisien vuosien aikana päivitykset blogiin olivat nimittäin olleet satunnaisempia.

Säännöllisen tekemisen lisäksi Tarja alkoi hioa blogin ulkoasua. Hän mietti asioita todella paljon lukijoiden/kävijöiden kannalta, blogin käytettävyyden ja luettavuuden kannalta. ”Uskon, että tämä työ alkoi myös osaltaan nostaa kävijämääriä. Blogeissa laadukkaan ja selkeän ulkoasun merkitystä ei voi liikaa korostaa. Hyväkin sisältö kärsii huonosta ulkoasusta. Blogimaailma, jos mikä, on hyvin visuaalinen. Blogeja on paljon, joten niiden selailtavuus/silmäiltävyys täytyy olla helppoa ja lukijaystävällistä.”

 

Säännöllisyys vs. laatu

Blogin kävijämäärät alkoivat kasvaa, kun tekeminen oli säännöllistä. Itse puhun paljon säännöllisen tekemisen tärkeydestä. Keskustelussamme Tarja kuitenkin nosti esille tärkeän seikan kysymykseen säännöllisyys versus laatu. Hänen kokemuksensa mukaan kuitenkin laatu voittaa. Omia lukijoita on kunnioitettava ja sisältö on oltava laadukasta. ”Koen olevani vastuussa lukijoilleni. Teen kaiken aina niin hyvin kuin osaan.”

Ja Tarja kertookin saavansa kiitosta erityisesti hienoista ja upeista kuvista, hyvästä kielestä sekä siitä, että hänen bloginsa on persoonallinen ja erottuva. Erottava tekijä on se, että hän kuvaa blogissaan monipuolisesti sisustusta: on vintagea, uusia huonekaluja ja jopa antiikkia, on tuunattua, on käsitöitä, on omasta kodista, mutta myös muiden peroonallisia koteja ja muita mielenkiintoisia paikkoja.

Tarja's Snowland

Tarja saa kiitosta bloginsa upeista kuvista. Tarjan kuvat ovat kauniita. Myös hyvä suomenkieli on tärkeää ja siitäkin on tullut kiitosta.

 

Tärkein tavoite tällä hetkellä

Tarja on hiljattain palannut hoitovapaalta päivätyön pariin. Blogi on hänelle sivutyö ja rakas harrastus. Kahden pienen lapsen äitinä blogilla on ollut merkittävä rooli myös henkireikänä ja ”omana juttuna”. Kysyessäni tämän hetken tavoitteista Tarja pysähtyy hetkeksi miettimään ja toteaa sitten, että päätavoite on nauttia tekemisestä. Hän haluaa tehdä tätä täysin omilla ehdoillaan. Hän ei lähde mukaan mihinkään, mikä ei innosta. Toinen tavoite on ”nähdä mihin tämä juttu menee”. Tarja haluaa nähdä mihin hänen blogillaan on mahdollisuus kasvaa, jos hän tekee asioita omalla tyylillään – ja ennen kaikkea sydämellään.

 

Asioita on tehtävä täydellä sydämellä.

Asioita on tehtävä täydellä sydämellä. Tarjan blogista löytyy myös ihanuuksia käsitöiden ystäville, kuten nämäkin sydämet. Tarja on linkittänyt blogiinsa myös ohjeen näiden tekemiseen.

Miten kävijät löytävät Tarjan blogin?

Haluan tietenkin markkinoinnin valmentajana kuulla, miten Tarja markkinoi blogiaan ja mistä kävijät tulevat. Tärkeitä kanavia ovat toisten bloggaajien blogit. Tarjalla itselläänkin on blogissaan lista blogeista, joita hän seuraa. Blogilinkitykset ovat tärkeitä. Lisäksi liikennettä tulee paljon Googlen orgaanisesta hausta. Orgaaninen tarkoittaa sitä, että sivut nousevat normaalihauissa tai kuvahauissa esille, eikä kyse siis ole sponsoroidusta linkistä eli maksetusta mainoksesta. Indiedays-verkoston jäsenyys tuo myös osansa kävijöistä.

Sosiaalisen median rooli tietenkin kiinnostaa minua. Facebook on tärkeä ja sinne Tarja yleensä muistaa ensimmäisenä päivittää tiedon uudesta blogipostauksesta. Instagram ja Pinterest kasvavat vauhdilla ja ne tuovat koko ajan enemmän kävijöitä. Pinterest on Tarjan mielestä kuin lottoa, välillä voi tehdä huikeita onnistumisia. Hyvällä kuvalla voi yhtäkkiä tavoittaa valtavan määrän ihmisiä ympäri maailman, kun joku ”pinnaa” sen omalle seinälleen. Eräskin Tarjan kuvista leviää ympäri maailmaa ihmisten Pinterest Boardeissa ja tuo jatkuvasti liikennettä blogiin. Twitteriä Tarja ei koe hyväksi kanavaksi blogilleen.

Tämä kuva sai suuren suosion Pinterestissa ja päätyi monen seinälle sekä tuo uusia kävijöitä blogiin.

Tämä kuva sai suuren suosion Pinterestissa ja päätyi monen seinälle sekä tuo uusia kävijöitä blogiin.

Instagramia Tarja kokeili ystävän vinkistä ja koki median heti omakseen. Instagram on osoittautunut Tarjalle hyvin luontaiseksi tavaksi ilmaista itseään. Seuraajia on kertynyt jo yli 700, joka kertoo siitä, että muutkin nauttivat Tarjan kuvien katselemisesta.

Instagram - Tarja's Snowland

Instagram on visuaaliselle blogille hyvä kanava tavoittaa uusia lukijoita, koska siellä voi jakaa parhaat palat blogin kuvista.

Tienaaminen blogin avulla on mahdollista

Blogilla voi tienata, mutta se toki vaatii sitä, että osaa ja haluaa tuotteistaa omaa osaamistaan. Ihan kuten missä tahansa yritystoiminnassa. Tarja ei itse aktiivisesti hae kumppaneita, vaan kumppanit löytävät hänet. Ehdotuksia tulee laidasta laitaan – osa on miettinyt hyvinkin valmiiksi sen, mitä yhteistyö voi olla. Toiset taas luottavat enemmän Tarjan näkemykseen siitä, mitä kannattaa ja voi tehdä. Indiedays Inspiration -verkoston lisäksi Tarja on tehnyt yhteistyötä muun muassa Pentikin, Ikean, Arctipsin ja Kodin1:n kanssa.

Kysyessäni Tarjan kumppanuuksista selviää, että osan kanssa tehdään hyvinkin tiivistä yhteistyötä. Osa kumppanuuksista taas on satunnaisempia ja jotkut jopa kertaluonteisia. Kumppaneiden valinnassa Tarjan oma innostus ratkaisee. Jos Tarja innostuu ideasta ja ehdotuksesta, hän lähtee mielellään toteuttamaan sitä. Mutta jos juttu ei tunnu omalta, niin Tarja jättäytyy mieluummin pois.

Kysymykseeni siitä, mikä on Tarjan merkitys kumppaille, on vastaus seuraava: ”Tuon lisäarvoa kumppaneille tarjoamalla tuotteista tai palveluista oman näkemykseni ja kokemukseni, kertomalla mielipiteeni, ottamalla laadukkaita kuvia ja tuottamalla sisältöä hyvällä suomenkielellä.”

 

Tärkeimmät opit ja vinkit muille

Haluan kuulla, mitä Tarja on matkan varrella oppinut. ”uskominen omaan juttuun ja pysyminen itselleen rehellisenä on tärkeää” Tarja sanoo ja naurahtaa sitten, että näinhän kaikki taitaa sanoa. Tärkeää oppia on kertynyt myös sosiaalisesta mediasta ja blogiyhteistyöstä. Tarja hyödyntää osaamistaan ja näkemystään myös työssään markkinointiviestinnän, viestinnän ja graafisen suunnittelun tehtävissä.

Lisäksi tärkeä oppi on ollut se, että ”kun on toisille hyvä, niin sinullekin ollaan hyvä”. Eli toisin sanoen hyvä kiertää. Toiselle tehty palvelus tulee takaisin jossain muodossa myöhemmin.

Toivon Tarjalta myös vinkkejä lukijoilleni. Tarjan vinkit ovat selkeät:

  1. Tee oma sisältösi hyvin ja pidä sydän mukana tekemisessä
  2. Kun jaat sisältöjäsi, niin jää kuuntelemaan mitä ihmiset sanovat ja keskustele heidän kanssaan
  3. Seuraa, mitä lukijasi puhuvat sinusta ja kiitä siitä, kun he jakavat tai kehuvat sisältöjäsi

”Ei voi suorittaa, on elettävä sitä, tehtävä täydellä sydämellä!”

Tarja's Snowland

Mikäli tykkäät näistä kauniista kuvista, vieraile Tarjan blogissa. Sieltä löydät kasapäin lisää upeita kuvia.

Tarjan blogin löydät osoitteesta http://tarja-snowland.blogspot.fi.