Aihearkisto: Muutos

Entä jos vika onkin sinussa?

Kun asiat eivät suju, voimme aina syyttää huonoa johtamista, hankalia työntekijöitä, osaamatonta myyntiä tai haluttomuutta palvella asiakkaita. Monet kerrat olen ollut valmentamassa erilaisia ryhmiä, jossa tavoitteena on ollut itsetuntemuksen lisääminen ja on mietitty omaa kehittymistä, sekä vetänyt organisaatioissa workshoppeja, joissa pyritään luomaan parempia yhteistyön edellytyksiä tiimien tai yksiköiden välille. Jostain syytä me ihmiset olemme kovin taitavia syyttämään ongelmista muita, mutta huonoja katsomaan rehellisesti peiliin.

”Kukaan on harvoin yksin syyllinen siihen, että asiat menevät pieleen ja ymmärrämme toisiamme väärin. Tarinoissa on aina kaksi puolta. Kusipää esimies on tarinan toinen henkilö, mutta minkälaista tarinaa esimies kertoo työntekijästä.”

Tosiasia on, että muita on hankala muuttaa. Voin yrittää muovata puolisostani enemmän mieleistäni tai kasvattaa lapsiani sellaisiksi ihmisiksi, kuin koen heille olevan parasta. Voin valittaa esimiehestäni ja työkavereistani. Asiakkaita ja yhteistyökumppaneitakin voin kritisoida. Miten helposti muiden käyttäytyminen kuitenkaan muuttuu kritisoimalla ja valittamalla? Ainoa, jota voin ihan oikeasti muuttaa, olen minä itse.

Se, että minussa tai toiminnassani olisi moitittavaa, tuntuu olevan vaikeaa myöntää itselleen. Ymmärrämme omat käyttäytymiseemme vaikuttavat asiat, mutta tulkitsemme muiden käyttäytymistä usein täydellisen väärin. Kun minä olen tiukkailmeinen ja vaadin asioita tapahtuvaksi heti, se johtuu siitä, että olen jämäkkä asiantuntija ja toimin työssäni asiaan keskittyen. Mutta kun toinen viestii samoin, hän onkin töykeä ja hankala tyyppi.

Mitä jos katsoisit kerrankin rehellisesti peiliin ja pyrkisit vastaamaan muutamaan kysymykseen niin rehellisesti kuin ikinä pystyt? Se ei ole helppoa, koska saatamme kokea, että meitä on kohdeltu tilanteessa väärin tai tunteitamme on loukattu. Voi olla, ettemme halua myöntää olevamme väärässä, koska pelkäämme sen nakertavan uskottavuuttamme. Emme halua tulla vastaan, koska ajattelemme, että se on merkki siitä, että myönnämme toimineemme väärin.

Kysy siis itseltäsi:

  • Toiminko minä itse parhaalla mahdollisella tavalla kaikkien kanssa?
  • Mikä vaikuttaa minun käyttäytymiseeni? Mitä minä pelkään?
  • Voisinko ensi kerralla koettaa toimia jotenkin toisin? Miten?
  • Mikä voisi muuttua, jos kokeilisin edellä mainittua toimintatapaa?

Kuten sanottua, voimme muuttaa vain itseämme. Kuitenkin oman käyttäytymisemme muuttuessa, alkaa muutoksia myös pikku hiljaa tapahtua ympäristössämme. Ei välttämättä heti, mutta pikku hiljaa.

Kukaan on harvoin yksin syyllinen siihen, että asiat menevät pieleen ja ymmärrämme toisiamme väärin. Tarinoissa on aina kaksi puolta. Kusipää esimies on tarinan toinen henkilö, mutta minkälaista tarinaa esimies kertoo työntekijästä. Jos me kaikki ottaisimme peilin käteen, tarkastelisimme omaa käyttäytymistämme ja yrittäisimme jokaisessa kohtaamisessa tehdä parhaamme, minkälaiseksi tämä maailma voisi muuttua?

 

Teksti on julkaistu alunperin Toinen Mielipide -sivustolla 14.11.2016

Tapojen anatomia: miten korvata huonoja tapoja hyvillä?

Monelle uusi vuosi tarkoittaa lupausten tekemistä. Luvataan syödä terveellisemmin, liikkua enemmän, vähentää alkoholinkäyttöä, lopettaa tupakointi tai vaihtaa muita huonoja tapoja parempiin. Uudenvuodenlupauksia kritisoidaan muun muassa siitä, että miksi omia tapojaan tulisi muuttaa vain kerran vuodessa tai että turha luvata mitään, kun lupaukset eivät kuitenkaan pidä. Vuodenvaihde on kuitenkin hyvä paikka lähteä muuttamaan omia tapojaan, sillä vanhan vuoden päättyminen ja uuden alku on kuitenkin aina jonkinlainen rajapyykki.

Muutoksen ajankohtaa tärkeämpää on silti se, miten muutosta lähtee yrittämään. Olen itse opiskellut tapoja syvällisemmin viime viikkoina. Olen toki muokannut omia elämäntapojani ihan menestyksellä aiemminkin, mutta erään kurssin kautta tuli jälleen tilaisuus syventyä asiaan. Itselleni tässä vaiheessa tärkein oppi oli se, että tavat muuttuvat huonosti itsekurilla. Usein kuitenkin perustamme yrityksemme muuttaa elämäntapojamme nimenomaan juuri siihen.

Miksi itsekuri ei toimi?

Aivotutkimuksessa on tutkittu itsekuria ja sen voidaan ajatella olevan lihas, joka väsyy käytössä. Eli kun käytät itsekuriasi päivän mittaan erilaisiin asioihin, jossain vaiheessa kuri pettää ja sorrut tekemään jotakin, mikä jälkikäteen kaduttaa ja hävettää. Jos esimerkiksi työskentelemme päivän tehokkaasti ja kurinalaisesti tekemämme päiväsuunnitelman mukaan välttäen kiusausta lukea iltapäivälehtien otsikoita netistä aamulla ja päivittää sosiaalisen median statusta kahvitauolla, torjumme lounaalla mieliteon pizzasta ja syömme kuuliaisesti salaatin, ja iltapäivän kokouksessa päätämme olla ottamatta herkullisen näköisen kanelipuustin, voi kotiin palatessa lasten eteiseen pitkin poikin jättämät vaatteet laukaista raivonpuuskan, jonka hillitsemiseen ei itsekurilihaksessa enää ollutkaan voimia.

Miksi itsekuri ei toimi?

Itsekuri on kuin lihas, joka väsyy käytössä. Tavat muuttuvat huonosti, jos perustamme muutoksen ainoastaan itsekuriin.

Siksi viisaammat sanovatkin, että itsekuri on huono keino muuttaa tapoja. Itsekuria meidän on syytä säästää niihin tilanteisiin, joissa sitä todella tarvitsemme. Itsekuria kannattaisi käyttää siihen, että kehitämme kärsivällisesti – askel kerrallaan, päivä kerrallaan – uusia parempia tapoja huonojen tapojen tilalle.  Ja että voimme ottaa paremman tavan käyttöön tilanteessa, jossa normaalisti olisimme sortuneet huonoon tapaan, josta haluamme päästä eroon.

 

Mistä tavat ovat peräisin?

Yleensä haluamme toimia tai tarkastella asioita tavalla, johon olemme tottuneet. Tavat voivat olla peräisin siitä, mitä henkilökohtaisesti teemme mieluiten, minkä uskomme olevan oikea tapa toimia tai miten olemme aina toimineet. Seuraavassa pyrin hieman avaamaan näitä esimerkkien kautta.

MIstä tavat ovat peräisin?

Meille muodostuu tapoja kolmella eri tavalla. Jos haluamme lähteä muokkaamaan tapojamme, on tärkeää tunnistaa, millaisia ne ovat.

1. Mitä henkilökohtaisesti teemme mieluiten

Tarkastellaan ensin henkilökohtaisia mieltymyksiä. Nautit kenties siitä, että otat illallisella lasin viiniä. Se rentouttaa työpäivän päälle mukavasti ja kruunaa hyvän, itse valmistetun illallisen. Se on mahdollisesti myös keino palkita (”kylläpä suoriuduin hyvin tästäkin rankasta työpäivästä”) ja hemmotella (”nämä ruuhkavuodet ovat niin rankkoja, että olen kyllä lasillisen tai pari ansainnut”) itseä.

Kun haluamme korjata itsellemme mieluisia tapoja, on tärkeää tunnistaa, että itsekurin avulla pyrimme tällöin kieltäytymään jostakin, mikä tuottaa meille nautintoa. Kieltäytyminen on siis useimmiten kärsimystä. Itsekuriin turvautuminen tuntuu siis enemmänkin rangaistukselta. Vahva tahto auttaa meitä olemaan ilman viinilasillista vaikkapa tipattoman tammikuun ajan, mutta jos haluaisimme vähentää alkoholin käyttöä kokonaisuudessaan, kannattaisi meidän miettiä, mikä muu voisi tuottaa meille nautintoa työpäivän jälkeen.

Voisiko se olla esimerkiksi muutama pala tummaa suklaata aterian päälle, leppoisa juttutuokio lasten kanssa sylitysten ennen illallallisvalmisteluita ja kotiaskareita, rentouttava happihyppely koiran kanssa illan mittaan tai jotakin muuta? Todennäköisesti täysin korvaavaa nautintoa on hankala keksiä, mutta kokeilemalla eri tapoja vanhan tilalle löydät ehkä sen, joka sinulle toimii.

2. Minkä uskomme olevan oikea tapa toimia

Uskomukset ovat meille tosiasioita, mutta eivät absoluuttisia totuuksia. Uskomuksia syntyy meille läpi elämän. Osa syntyy toisten sanomisten perusteella. Esimerkiksi omat vanhemmat ja opettajat voivat olla monen lapsuudesta asti kulkeneen uskomuksen takana. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sellaiset, jossa uskomme suvussamme olevan ylipainogeenin ja siksi laihduttamisen olevan meille vaikeampaa. Myös monet rahaan liittyvät uskomukset ovat todennäköisesti peräisin lapsuuden kodistamme.

Uskomukset eivät siis ole totta, mutta kuvittelemme näin olevan. Kun tunnistamme jonkin asian uskomukseksi, meidän on helpompi lähteä muokkaamaan sitä. Moni laihduttaja esimerkiksi uskoo, että kun on tehnyt hyvän treenin – käynyt kuntosalilla, jumpassa tai juoksulenkillä – ja lihakset ovat väsyneet, kroppa hikoillut ja henkisesti hyvä olo fyysisestä suorituksesta, voi sen jälkeen hyvällä omalla tunnolla vetäistä pizzan illalliseksi tai mussuttaa pussin karkkia. Koska ”kulutin juuri kasan kaloreita, niin nyt voin vähän herkutella”. Käytännössä usein juuri tuolla ”ansaitulla” herkuttelulla hankkii kuluttamansa energian takaisin korkojen kera. Tällöin laihduttajan paino ei putoakaan, vaan se päinvastoin  ehkä nousee.

Kun mietit omia tapojasi ja niiden muuttamista, on hyvä ajatus myös tarkastella siihen liittyviä uskomuksia. Omia uskomuksia voi tehdä näkyväksi esimerkiksi listaamalla asiaan liittyviä asioita täydentämällä lausetta ”xxx on …”. Mikäli haluaisit vaikka lopettaa iltasyöpöttelyn, voisit kirjoittaa vähintään 20 kertaa lauseen ”iltasyöminen on…” ja jatkaa sen joka kerta erilaisella mieleesi tulevalla lauseella. Näin saat käsityksen siitä, millaisia ajatuksia asiaan liität ja voi lähteä miettimään, millaisia ajatuksia haluaisit siihen jatkossa liittää.

3. Miten olemme aina toimineet

Sitten on niitä tapoja, jotka olemme omaksuneet jossain vaiheessa elämäämme, emmekä kyseenalaista niiden järkevyyttä. Esimerkiksi luemme sähköpostit ensimmäisenä aamulla töihin tullessamme, vaikka ensin kannattaisi hoitaa pois alta päivän tärkeimmät tai vaikeimmilta tuntuvat tehtävät, jotta ne tulevat tehdyksi. Sähköposti kun usein kasvattaa tehtävien asioiden listaa kaikenlaisella pikkusälällä, joka ei välttämättä ole ollenkaan niin kiireellistä tai tärkeää, mutta jonka tekeminen tuo meille pitkälle aamupäivään puuhasteltavaa. Ja sen jälkeen tuntuukin, että sen hankalan ja tärkeän asian tekemiseen ei enää ole energiaa.

Siksi onkin silloin tällöin tärkeää kyseenalaistaa, miksi teemme asioita ja voisiko ne jättää tekemättä tai tehdä toisin, ja mikä muuttuisi, jos tekisimme asian toisella tavalla. Lähtökohtaisestihan on turha odottaa parempia tuloksia, jos jatkamme asioiden tekemistä samalla tavoin kuin aiemminkin. Siksi omia tapoja on tarpeen uudistaa ja kehittää.

Moni uskoo tavoitteiden voimaan.

Tavoitteista voi olla apua muutoksessa, mutta tavat ovat tärkeämpiä.

Tavoitteet voivat auttaa muuttumisessa

Moni uskoo tavoitteiden voimaan. Tavoitteet voivat toimia motivaattorina. Innostava tavoite, joka oikeasti puhuttelee meitä, on parhaimmillaan hyvä kannustin. Tavoitteet voivat motivoida meitä muutokseen, silloin kun seuraavat ehdot täyttyvät.

  1. Sitoudumme tavoitteeseen. Tavoite on meille tärkeä ja merkityksellinen.
  2.  Saamme palautetta edistymisestämme. Esimerkiksi numerot vaa’assa pienenevät tai kilot painonnostotangossa lisääntyvät.
  3.  Saamme palkintoja tavoitteiden saavuttamisesta. Omaa muutosprosesssia voikin rakentaa pelillistämisen varaan. Tiettyjen suoritteiden tekemisestä saat esimerkiksi pieniä palkintoja ja välitavoitteiden saavuttamisesta hieman isompia. Varsinaiseen tavoitteeseen pääsy sitten jo oikeuttaa sinut kunnon palkintoon.
  4. Koemme osaamisemme olevan kunnossa. Mikäli sinusta tuntuu, että omat tiedot, taidot ja voimavarat tavoitteen saavuttamiseen ovat riittämättömät, voit aina hankkia apujoukkoja ja -keinoja, joissa kartutat osaamistasi.
  5. Saamme tukea muilta. Siksi on hyvä kerätä ympärilleen joukko muita, jotka pyrkivät samaan. Yhdessä tekeminen motivoi. Ja vaikka ette varsinaisesti tekisikään yhdessä, mutta tiedät, että joku muu ponnistelee saman asian kanssa, helpottaa sekin.

 

Vaikka tavoitteet monella toimiikin, pyrkimyksemme tavoitteen saavuttamiseen usein perustuu itsekuriin. Eräässä Yle Puheen lähetyksessä Jari Sarasvuo totesikin, että on ajan kuluessa tullut siihen tulokseen, että tavoitteita tärkeämmät ovat tavat. Tarvitsemme siis kasan hyviä tapoja onnistuaksemme. Kun tavat tukevat meitä riittävästi onnistumisessa, voimme asettaa tavoitteen.

Ymmärrä, mistä tavassasi on kyse

Huonot tapamme ovat vaarallisia. Menemme ikään kuin automaatilla, kun tapa nytkähtää päälle. Usein siinä vaiheessa ajattelukykymme loppuu, emmekä pysty käyttämään omaa tahtoamme, vaan vahvaksi harjoitettu tapamme ajatella, tuntea ja toimia iskee päälle ja saa meidät toimimaan tapamme mukaan. Siksi on tärkeää tarkastella ja tiedostaa omat tapansa.

Tapa, josta haluat eroon, vaatii työstämistä. Oman kokemukseni mukaan aika syvällistäkin tutkiskelua. Pyörittelyä eri kanteilta. Siis mikäli haluat saada pysyvää, pitkäkestoista muutosta aikaiseksi.

Pohdi rauhassa ja rehellisesti seuraavia kysymyksiä. Tarkastele omaa käyttäytymistäsi tapaan liittyen.

  • Mikä tavan laukaisee?
  • Mitä tavan ohjaamassa käytöksessä tapahtuu? Mitä se pakottaa tekemään?
  • Millainen on palkkio, jonka koet saavasi?

Miten muuttaa huono tapa hyväksi?

Kun olet tunnistanut, mistä tapasi on peräisin ja miten se sinussa vaikuttaa, voit lähteä korjaamaan huonoa tapaasi. Mieti toinen rutiini, tekeminen tai asia, jota voisit kokeilla sen tilalla. Mieti myös miten tunnistat sen hetken, jolloin vanha tapasi on va

Miten muuttaa huono tapa hyväksi?

Huonon tavan muuttaminen hyväksi vaatii paljon töitä, mutta kärsivällisyys palkitaan.

arassa naksahtaa päälle. Mikäli et onnistu tunnistamaan tätä hetkeä ja tekemään siinä kohdin muutosta, on todennäköistä ettet onnistu.

Itse menen harjoittelussani tällä hetkellä tässä kohtaa. Tiedän, että mutkia matkaan tulee. Yksi repsahdus tai sortuminen vanhaan tapaan ei tarkoita, että epäonnistuin. Se tarkoittaa ainoastaan, ettei se uusi tapa, jota kokeilin, toiminut. Tai ettei uusi tapa ole vielä riittävän vakiintunut. Käytännössä se tarkoittaa, että harjoituksia on jatkettava. Periksi ei anneta. Tähän juuri tarvitaan sitä itsekuria. Jatketaan harjoituksia, kunnes onnistumiset alkavat seurata toisiaan.

Mitä huonommasta tai pinttyneemmästä tavasta on kyse, sen enemmän työtä ja harjoittelua tämä vaatii. On tutkittu, että uuden tavan omaksumiseen tarvitaan 66 päivää. Todennäköisesti riippuu asiasta ja ihmisestä viekö uuden tavan jääminen pysyväksi lyhyemmän vai pidemmän aikaan. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että kärsivällisyyttä ja toistoja tarvitaan.

”Good habits once established are just as hard to break as are bad habits.”

Tsemppiä sinulle omien tapojen muokkaukseen!

 

Kirjoitin myös huonojen tapojen tarkastelusta ja muuttamisesta työyhteisössä. Siitä voit lukea lisää täältä.

Tiedätkö jo, millainen on sinun tarinasi?

Ystäväni kertoi, miten oli päätynyt yhteen nykyisen puolisonsa kanssa. Haluan jakaa tarinan, koska minulla ja sinulla voi olla siitä jotakin opittavaa.

Ystäväni oli Mitä haluat ja miten aiot sen saavuttaa?naimisissa, mutta huomasi eräänä yönä baarista kotiin saapuessaan, että oikeastaan ainoa asia, mikä häntä enää elämässä huvitti, oli juhliminen. Hän alkoi kelata elämäänsä ja mietti, kuka olisi sellainen ihminen tässä maailmassa, jonka kanssa hän haluaisi olla ja jakaa elämänsä. Pohdinnan tuloksena löytyi tuttavapiiristä eräs henkilö. Ystäväni laittoi viestin tälle henkilölle, joka tapaili toista ihmistä tahollaan, ja kertoi hänelle tunteistaan. Tuo viesti oli alku sille tarinalle, jota he elävät nyt yhdessä.

Tarina on toki romanttinen, mutta siihen sisältyy myös
opetus. Moni meistä elää tyytymättömyydessä: nykyhetki ahdistaa ja haluaisimme asioiden olevan toisin. Siihen, että pysymme epätyydyttävässä tilassa, on erilaisia syitä.

Emme pysähdy pohtimaan, mitä oikeasti haluamme. En tarkoita nyt vain parisuhteita, vaan myös työtä ja elämää yleensä. Kun ihmisiltä kysyy, mitä sitten haluaisit, millaista olisi elämäsi, jossa olisit tyytyväinen ja onnellinen, niin kovin monella ei ole vastausta valmiina. Jos olet havainnut itsessäsi tyytymättömyyttä tai ahdistusta, niin pysähdy miettimään mitä haluat. Minkälainen olisi sellainen päivä tai viikko elämässäsi, jossa olisit onnellinen? Joskus se kirkastuu heti, toisinaan se vie enemmän aikaa ja vaatii paljonkin ajatustyötä. Ainakin omalla kohdallani, kun ensimmäisen kerran pysähdyin näiden kysymysten äärelle, eivät vastaukset tulleet heti. Niiden pariin oli palattava useamman kerran.

Löytyy myös niitä, joilla on ajatus siitä, mikä elämässä vaatisi muutosta, mutta ei kovin tarkkaa käsitystä siitä, miten tuo muutos olisi mahdollinen. Minkälaisia toimenpiteitä se käytännössä edellyttää, mitä on tehtävä. Tai ajatellaan, että asian saavuttaminen on mahdollista tavalla x, mutta ei oteta huomioon, että asia voisi toteutua tekemällä myös y ja z. Käytän tästä esimerkkinä rahaa. Moni tuntemani ihminen on huolissaan toimeentulostaan ja ajattelee, että tulojen kasvattaminen on ainoa ratkaisu. Usein kuitenkin ansioiden kasvattaminen on kovan työn takana, eikä kaikissa työtehtävissä välttämättä edes helposti mahdollista. Kannattaa toki pyrkiä tulojen kasvattamiseen, mutta muistaa myös, että menot vaikuttavat toimeentuloon. ”Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot.” Yritä siis ajatella mahdollisimman monipuolisesti niitä keinoja, joilla haluamamme muutos on mahdollista saavuttaa. Usein kiinnitymme liikaa yhteen tapaan.

Kolmantena syynä on rohkeus. Tiedämme, mitä haluamme ja myös keinot siihen, mutta meiltä puuttuu rohkeus. Muutos pelottaa. Eräs ystäväni irtisanoutui työstä, jossa hän oli voinut vuosikausia huonosti, vaikka hänellä ei ollut uutta työpaikkaa tiedossa. Hän kuitenkin viimein ymmärsi, että huono työpaikka sairastuttaa hänet lopulta vakavasti. Vaikka hän on ollut pitkään jo ilman uutta työpaikkaa, hän voi paljon paremmin kuin vuosiin. Muutos pelottaa, koska se tuo tullessaan niin paljon epävarmuutta. Tuttu – vaikka epätyydyttäväkin – ajatellaan usein paljon turvallisemmmaksi ratkaisuksi. Toisaalta, en ole kuullut juuri kenenkään, joka on tehnyt isoja muutoksia elämäänsä, koskaan katuvan. Yleensä muutos on hyvästä. Se avaa meille ovia, joiden olemassaolosta emme ehkä tienneetkään.

Kysy siis itseltäsi, mitä tahdot ja mitä voisit tehdä sen eteen. Etsi rinnallesi niitä, jotka voivat tukea ja auttaa sinua matkallasi muutoksessa. Niitä, joista saat rohkeutta.

Jotta voisit kertoa myöhemmin jollekin oman tarinasi.