Miksi monta on parempi kuin yksi?

Miksi monta on parempi kuin yksi?

Monta yhdessä saa aikaan enemmän kuin kukaan yksin

Suomen Kuvalehdessä oli viikonloppuna hyvä juttu otsikolla ”Suomi on 169 000 yksinyrittäjän maa – moni elää köyhyysrajalla”. Itsekin yhdeksän vuotta yrittäjänä toimineena on yrittäjyyden ylämäet ja alamäet melko tuttuja. Pitkässä artikkelissa oli paljon hyviä pointteja ja epäkohtien esille tuontia, mutta yksi erityisesti innosti minut kirjoittaman artikkelin omista kokemuksistani siitä, miten yksintekemiselle voi hakea vaihtoehtoja ja mitä hyötyä siitä on.

Tilastot osoittavat, että alhainen ansiotaso on yrittäjien keskuudessa yleistä. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien mukaan vuonna 2011 peräti lähes kaksi kolmasosaa yrittäjistä ansaitsi vähemmän kuin keskivertopalkansaaja, jonka tulot olivat Yrittäjien tulot ja verot -raportin mukaan noin 33 000 euroa vuodessa.

Olen tavannut yrittäjäurani aikana paljon eri alojen yksinyrittäjiä ja tiedän, että moni kyllästyy alhaiseen tulotasoon nopeasti. Tutkimusten mukaan monet yrittäjät voivat kuitenkin sietää alhaista palkkatasoa pitkäänkin, jos työ on mielekästä ja mieluista. Itsekin olen yrittäjävuosieni aikana joutunut välillä sinnittelemään todella alhaisella palkalla. Sinnittelyä kuitenkin jaksaa, kun tietää ja uskoo sen olevan tilapäistä.

”Monen yksinyrittäjän tulotaso jää alle alimpien tes-palkkatasojen. Se johtuu siitä, että yksin toimivalla ei ole riittävän vahvaa hinnoitteluvoimaa”, sanoo johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä.”

Tosiasia on, että yksinyrittäjä monessa tilanteessa on paljon heikommassa neuvotteluasemassa kuin yhtään isompi yritys. Yksintekevä voi asiakkaalle olla riski, joten siksi freelancer tai yksinyrittäjä päätyy helposti tekemään vain pienempiä projekteja, koska isot projektit ja toimeksiannot halutaan antaa uskottavamman tuntuisille isommille yrityksille. Asiakkaiden pelot ovat usein ihan realistisia, kuten:

  • Entä, jos palveluntarjoajamme sairastuu eikä voikaan toteuttaa lupaamaansa palvelua loppuun?
  • Entä jos hänen asiantuntemuksensa ei yksin riitä?
  • Entä jos projekti on hänelle liian iso, hän ei jaksa tai ehdi tehdä sitä yksin?

Hinnoitteluvoimaan vaikuttanee myös se seikka, että yksinyrittäjän kuluiksi lasketaan ehkä juuri ja juuri eläkekulut tuntipalkan päälle, vaikka todellisuudessa kuluja on paljon muitakin. Säännöllistä kuukausipalkkaa nauttivat asiakkaat eivät kuitenkaan aina ehkä oivalla, että yrittäjän tuntihinta ei ole sama asia kuin tuntipalkka, vaan siitä maksetaan erilaisia kuluja verottajalle, kirjanpitäjälle, vakuutusyhtiölle, nettiyhteyden tarjoajalle ja niin edelleen.

Yksi malli yhteistyölle

Aiemmin tehdessäni yrittäjänä tapahtumamarkkinointia, lyöttäydyimme muutaman saman alan yrittäjän kanssa yhteen. Kolmen koplassamme oli kaksi tapahtumatuottajaa ja yksi viestinnän ammattilainen. Jokaisella meistä oli oma yritys tai toiminimi. Olimme siis käytännössä myös toistemme kilpailijoita. Katsoimme kuitenkin, että yhteistyössämme voisi olla ideaa ja se voisi antaa meille enemmän, kuin toistemme kyräily.

Yhteishankkeellamme oli yhteinen tavoite: enemmän ja isompia asiakkaita. Emme halunneet lähteä perustamaan yhteistä yritystä, vaan päätimme jatkaa kukin omalla yrityksellämme, mutta toimia yhdessä. Kulloisessakin projektissa vastuuyrityksenä toimi aina sen yritys, jonka hankkima asiakas oli. Loimme yhteishankkeellemme nimen, logon ja nettisivut sekä painatimme käyntikortit. Menimme yhdessä messuille ja kävimme asiakastapaamisissa. Julkaisimme jopa lehdistötiedotteita. Yhteisellä nettisivulla kerroimme avoimeisti olevamme yrittäjiä ja sivuilla oli myös linkki jokaisen omille nettisivuille. Aikamme markkinointia ja myyntiä tehtyämme pääsimmekin tekemään isompia projekteja yhdessä. Isommat projektit tiesivät enemmän rahaa. Isot projektit referensseissä tiesi lisää isoja projekteja. Millä tahansa laskutavalla tämä oli hyvä juttu.

Yhteistyön hyödyt

Tämä yhteistyömme oli konkreettinen osoitus siitä, että monta on parempi kuin yksi. Hyötyjä yhteistyöstä sen lisäksi, että olimme asiakkaille uskottavampia oli myös muun muassa se, että

  • meillä jokaisella oli hieman erilaista osaamista, josta pystyimme ammentaman enemmän
  • kolmen ideat ja ajatukset tuottavat parempia lopputuloksia kuin yhden
  • saimme tukea toisistamme hankalina ajanjaksoina
  • saatoimme yhdessä iloita onnistumisista
  • projekteissa meillä oli useampi käsipari tekemässä töitä
  • projekteissa pystyimme jakamaan tehtäviä osaamisen ja mielenkiinnon mukaan
  • asiakastapaamisissa oli hyötyä siitä, että oli monta
  • kolmen verkostot ovat laajemmat kuin yksi
  • opimme jatkuvasti toisiltamme uutta vaikka olimme toimineet kauan samalla alalla

Paljon puhutaan ja kirjoitetaan verkostoitumisesta. Monella talousalueella järjestetään jopa erilaisia hankkeita tiettyjen alojen, kuten vaikkapa matkailualan yrittäjien, verkostoitumisen ja yhteistyön edistämiseksi. Pelkkä verkostoituminen ei kuitenkaan ole sama asia. Jotta yhteistyöstä on hyötyä, on löydyttävä yhteinen tavoite ja kaikilta halu toimia yhdessä asiakkaiden hankkimiseksi. Tulokset eivät välttämättä synny hetkessä. Tärkeää on muistaa sopia etukäteen reilusti ja kunnolla siitä, miten rahaliikenne hoidetaan ja millä perusteella tehdystä työstä maksetaan. On hyvä myös sopia siitä, miten asiakkuudet jakaantuvat ja kuka ne ”omistaa”.

Yhteistyömme jatkui useamman vuoden ja lopulta todettiin yhteisen rahaliikenteen hoitamiseksi olevan järkevämpää, jos perustettaisiin yhteinen yhtiö. Vetäydyin kuitenkin lopulta tästä hankkeesta, sillä muut asiat vetivät minua enemmän puoleensa ja halusin siirtyä tapahtumarkkinoinnnin tekemisestä muihin juttuihin.

Jos siis teet yksin töitä ja tuntuu, että voisit saada enemmän tekemällä yhteistyötä jonkun kanssa, niin lähde verkostoitumisen kautta hakemaan itsellesi sopivia kumppaneita. Onnea matkaan!

 

Kommentoi tai kysy artikkelista