Avainsana-arkisto: yhteistyö

Entä jos vika onkin sinussa?

Kun asiat eivät suju, voimme aina syyttää huonoa johtamista, hankalia työntekijöitä, osaamatonta myyntiä tai haluttomuutta palvella asiakkaita. Monet kerrat olen ollut valmentamassa erilaisia ryhmiä, jossa tavoitteena on ollut itsetuntemuksen lisääminen ja on mietitty omaa kehittymistä, sekä vetänyt organisaatioissa workshoppeja, joissa pyritään luomaan parempia yhteistyön edellytyksiä tiimien tai yksiköiden välille. Jostain syytä me ihmiset olemme kovin taitavia syyttämään ongelmista muita, mutta huonoja katsomaan rehellisesti peiliin.

”Kukaan on harvoin yksin syyllinen siihen, että asiat menevät pieleen ja ymmärrämme toisiamme väärin. Tarinoissa on aina kaksi puolta. Kusipää esimies on tarinan toinen henkilö, mutta minkälaista tarinaa esimies kertoo työntekijästä.”

Tosiasia on, että muita on hankala muuttaa. Voin yrittää muovata puolisostani enemmän mieleistäni tai kasvattaa lapsiani sellaisiksi ihmisiksi, kuin koen heille olevan parasta. Voin valittaa esimiehestäni ja työkavereistani. Asiakkaita ja yhteistyökumppaneitakin voin kritisoida. Miten helposti muiden käyttäytyminen kuitenkaan muuttuu kritisoimalla ja valittamalla? Ainoa, jota voin ihan oikeasti muuttaa, olen minä itse.

Se, että minussa tai toiminnassani olisi moitittavaa, tuntuu olevan vaikeaa myöntää itselleen. Ymmärrämme omat käyttäytymiseemme vaikuttavat asiat, mutta tulkitsemme muiden käyttäytymistä usein täydellisen väärin. Kun minä olen tiukkailmeinen ja vaadin asioita tapahtuvaksi heti, se johtuu siitä, että olen jämäkkä asiantuntija ja toimin työssäni asiaan keskittyen. Mutta kun toinen viestii samoin, hän onkin töykeä ja hankala tyyppi.

Mitä jos katsoisit kerrankin rehellisesti peiliin ja pyrkisit vastaamaan muutamaan kysymykseen niin rehellisesti kuin ikinä pystyt? Se ei ole helppoa, koska saatamme kokea, että meitä on kohdeltu tilanteessa väärin tai tunteitamme on loukattu. Voi olla, ettemme halua myöntää olevamme väärässä, koska pelkäämme sen nakertavan uskottavuuttamme. Emme halua tulla vastaan, koska ajattelemme, että se on merkki siitä, että myönnämme toimineemme väärin.

Kysy siis itseltäsi:

  • Toiminko minä itse parhaalla mahdollisella tavalla kaikkien kanssa?
  • Mikä vaikuttaa minun käyttäytymiseeni? Mitä minä pelkään?
  • Voisinko ensi kerralla koettaa toimia jotenkin toisin? Miten?
  • Mikä voisi muuttua, jos kokeilisin edellä mainittua toimintatapaa?

Kuten sanottua, voimme muuttaa vain itseämme. Kuitenkin oman käyttäytymisemme muuttuessa, alkaa muutoksia myös pikku hiljaa tapahtua ympäristössämme. Ei välttämättä heti, mutta pikku hiljaa.

Kukaan on harvoin yksin syyllinen siihen, että asiat menevät pieleen ja ymmärrämme toisiamme väärin. Tarinoissa on aina kaksi puolta. Kusipää esimies on tarinan toinen henkilö, mutta minkälaista tarinaa esimies kertoo työntekijästä. Jos me kaikki ottaisimme peilin käteen, tarkastelisimme omaa käyttäytymistämme ja yrittäisimme jokaisessa kohtaamisessa tehdä parhaamme, minkälaiseksi tämä maailma voisi muuttua?

 

Teksti on julkaistu alunperin Toinen Mielipide -sivustolla 14.11.2016

Miksi monta on parempi kuin yksi?

Miksi monta on parempi kuin yksi?

Monta yhdessä saa aikaan enemmän kuin kukaan yksin

Suomen Kuvalehdessä oli viikonloppuna hyvä juttu otsikolla ”Suomi on 169 000 yksinyrittäjän maa – moni elää köyhyysrajalla”. Itsekin yhdeksän vuotta yrittäjänä toimineena on yrittäjyyden ylämäet ja alamäet melko tuttuja. Pitkässä artikkelissa oli paljon hyviä pointteja ja epäkohtien esille tuontia, mutta yksi erityisesti innosti minut kirjoittaman artikkelin omista kokemuksistani siitä, miten yksintekemiselle voi hakea vaihtoehtoja ja mitä hyötyä siitä on.

Tilastot osoittavat, että alhainen ansiotaso on yrittäjien keskuudessa yleistä. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien mukaan vuonna 2011 peräti lähes kaksi kolmasosaa yrittäjistä ansaitsi vähemmän kuin keskivertopalkansaaja, jonka tulot olivat Yrittäjien tulot ja verot -raportin mukaan noin 33 000 euroa vuodessa.

Olen tavannut yrittäjäurani aikana paljon eri alojen yksinyrittäjiä ja tiedän, että moni kyllästyy alhaiseen tulotasoon nopeasti. Tutkimusten mukaan monet yrittäjät voivat kuitenkin sietää alhaista palkkatasoa pitkäänkin, jos työ on mielekästä ja mieluista. Itsekin olen yrittäjävuosieni aikana joutunut välillä sinnittelemään todella alhaisella palkalla. Sinnittelyä kuitenkin jaksaa, kun tietää ja uskoo sen olevan tilapäistä.

”Monen yksinyrittäjän tulotaso jää alle alimpien tes-palkkatasojen. Se johtuu siitä, että yksin toimivalla ei ole riittävän vahvaa hinnoitteluvoimaa”, sanoo johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä.”

Tosiasia on, että yksinyrittäjä monessa tilanteessa on paljon heikommassa neuvotteluasemassa kuin yhtään isompi yritys. Yksintekevä voi asiakkaalle olla riski, joten siksi freelancer tai yksinyrittäjä päätyy helposti tekemään vain pienempiä projekteja, koska isot projektit ja toimeksiannot halutaan antaa uskottavamman tuntuisille isommille yrityksille. Asiakkaiden pelot ovat usein ihan realistisia, kuten:

  • Entä, jos palveluntarjoajamme sairastuu eikä voikaan toteuttaa lupaamaansa palvelua loppuun?
  • Entä jos hänen asiantuntemuksensa ei yksin riitä?
  • Entä jos projekti on hänelle liian iso, hän ei jaksa tai ehdi tehdä sitä yksin?

Hinnoitteluvoimaan vaikuttanee myös se seikka, että yksinyrittäjän kuluiksi lasketaan ehkä juuri ja juuri eläkekulut tuntipalkan päälle, vaikka todellisuudessa kuluja on paljon muitakin. Säännöllistä kuukausipalkkaa nauttivat asiakkaat eivät kuitenkaan aina ehkä oivalla, että yrittäjän tuntihinta ei ole sama asia kuin tuntipalkka, vaan siitä maksetaan erilaisia kuluja verottajalle, kirjanpitäjälle, vakuutusyhtiölle, nettiyhteyden tarjoajalle ja niin edelleen.

Yksi malli yhteistyölle

Aiemmin tehdessäni yrittäjänä tapahtumamarkkinointia, lyöttäydyimme muutaman saman alan yrittäjän kanssa yhteen. Kolmen koplassamme oli kaksi tapahtumatuottajaa ja yksi viestinnän ammattilainen. Jokaisella meistä oli oma yritys tai toiminimi. Olimme siis käytännössä myös toistemme kilpailijoita. Katsoimme kuitenkin, että yhteistyössämme voisi olla ideaa ja se voisi antaa meille enemmän, kuin toistemme kyräily.

Yhteishankkeellamme oli yhteinen tavoite: enemmän ja isompia asiakkaita. Emme halunneet lähteä perustamaan yhteistä yritystä, vaan päätimme jatkaa kukin omalla yrityksellämme, mutta toimia yhdessä. Kulloisessakin projektissa vastuuyrityksenä toimi aina sen yritys, jonka hankkima asiakas oli. Loimme yhteishankkeellemme nimen, logon ja nettisivut sekä painatimme käyntikortit. Menimme yhdessä messuille ja kävimme asiakastapaamisissa. Julkaisimme jopa lehdistötiedotteita. Yhteisellä nettisivulla kerroimme avoimeisti olevamme yrittäjiä ja sivuilla oli myös linkki jokaisen omille nettisivuille. Aikamme markkinointia ja myyntiä tehtyämme pääsimmekin tekemään isompia projekteja yhdessä. Isommat projektit tiesivät enemmän rahaa. Isot projektit referensseissä tiesi lisää isoja projekteja. Millä tahansa laskutavalla tämä oli hyvä juttu.

Yhteistyön hyödyt

Tämä yhteistyömme oli konkreettinen osoitus siitä, että monta on parempi kuin yksi. Hyötyjä yhteistyöstä sen lisäksi, että olimme asiakkaille uskottavampia oli myös muun muassa se, että

  • meillä jokaisella oli hieman erilaista osaamista, josta pystyimme ammentaman enemmän
  • kolmen ideat ja ajatukset tuottavat parempia lopputuloksia kuin yhden
  • saimme tukea toisistamme hankalina ajanjaksoina
  • saatoimme yhdessä iloita onnistumisista
  • projekteissa meillä oli useampi käsipari tekemässä töitä
  • projekteissa pystyimme jakamaan tehtäviä osaamisen ja mielenkiinnon mukaan
  • asiakastapaamisissa oli hyötyä siitä, että oli monta
  • kolmen verkostot ovat laajemmat kuin yksi
  • opimme jatkuvasti toisiltamme uutta vaikka olimme toimineet kauan samalla alalla

Paljon puhutaan ja kirjoitetaan verkostoitumisesta. Monella talousalueella järjestetään jopa erilaisia hankkeita tiettyjen alojen, kuten vaikkapa matkailualan yrittäjien, verkostoitumisen ja yhteistyön edistämiseksi. Pelkkä verkostoituminen ei kuitenkaan ole sama asia. Jotta yhteistyöstä on hyötyä, on löydyttävä yhteinen tavoite ja kaikilta halu toimia yhdessä asiakkaiden hankkimiseksi. Tulokset eivät välttämättä synny hetkessä. Tärkeää on muistaa sopia etukäteen reilusti ja kunnolla siitä, miten rahaliikenne hoidetaan ja millä perusteella tehdystä työstä maksetaan. On hyvä myös sopia siitä, miten asiakkuudet jakaantuvat ja kuka ne ”omistaa”.

Yhteistyömme jatkui useamman vuoden ja lopulta todettiin yhteisen rahaliikenteen hoitamiseksi olevan järkevämpää, jos perustettaisiin yhteinen yhtiö. Vetäydyin kuitenkin lopulta tästä hankkeesta, sillä muut asiat vetivät minua enemmän puoleensa ja halusin siirtyä tapahtumarkkinoinnnin tekemisestä muihin juttuihin.

Jos siis teet yksin töitä ja tuntuu, että voisit saada enemmän tekemällä yhteistyötä jonkun kanssa, niin lähde verkostoitumisen kautta hakemaan itsellesi sopivia kumppaneita. Onnea matkaan!